Jatkokertomus osa 2: Let there be light!

Huomioni tämän vuotuisilla asuntomessuilla kiinnittyi valaisimiin. Tarjolla oli niin klassisia design-valaisimia kuin myös messuja varten koottuja, hyvinkin persoonallisia valonlähteitä. Mikä näistä seuraavista on sinun suosikkisi?




























Itse ihastuin persoonallisella otteella taiteiltuun nippusisteistä valmistettuun valaisimeen (kolmas kuva ylhäältä). Myös tarrapapilijoiteista koottu kattovalaisin ihastutti kekseliäisyydellään, vaikka en välttämättä olisi sitä valmis ottamaan omaan kotiini (toinen kuva alhaalta). Kierrätysmateriaaleista koottu keittiön pöydän valaisin (kolmas kuva alhaalta) osoitti, kuinka vanhaa kierrättämällä voidaan luoda jotakin aivan uutta.

Jos saisin näistä valaisimista valita jonkun kotiini, olisi minun pakko taipua niinkin "varmaan" vaihtoehtoon kuin alimman kuvan kattovalaisimeen. Kyseessä on Seppo Koskisen suunnittelema Secto Design ja se on ollut omalla ostoslistallani jo vuosia. Hintansa vuoksi en ole sitä vielä raaskinut ostaa - joskin designvalaisin on aina hyvä sijoituskohde, sillä siitä saa taatusti rahansa takaisin.

Sisustusalan ammattilaiset julistavat usein, kuinka suomalaisissa kodeissa on panostettu aivan liian vähän valaistukseen. Ainakin allekirjoittaneen kohdalla tämä pitääkin paikkansa. Messuilla huomasi, kuinka huomattavan suuren osan viihtyvyydestä luo onnistunut, riittävä ja huolella suunniteltu valaistus. Suomen olosuhteet pitkine kaamosjaksoineen tarjoavat melkoisen haasteen sisätilojen valaistusta mietittäessä, joten tämä on osa-alue, johon kannattanee kiinnittää huomiota kodin sisustusta mietittäessä.

P.S. Sivut ovat uudistumassa, mutta vielä ei lopullinen ilme ole löytynyt. Ideoita otetaan vastaan! :)

Jatkokertomus osa 1: Asuntomessut

Nyt on Valkeakosken asuntomessut kahlattu läpi ja taas muutama idea tarttunut takaraivoon. Kaiken kaikkiaan kauniita ja harmonisia sisustuksia oli paljonkin, mutta ehkä jollain tavalla olin pettynyt siihen, että aika perinteisillä linjoilla mentiin... Olisin kaivannut jotain uutta ja ihmeellistä, jotain mitä ei ikinä itse olisi tullut keksineeksi. Joissain kohteissa jopa mietin hämmentyneenä, että kuinka ammattilais-suunnittelijat ovat päätyneet niinkin perinteisiin, jopa tylsiin ratkaisuihin. Mutta on toki muistettava, että makuja on monia; jollekin violetin väriset sohvatyynyt voivat olla hitusen liian villiä, toiset taas toivovat olohuoneeseensa kiipeilyseinää ;) Eli vanha totuus pätee tässäkin: makuasioista ei parane kiistellä...

Mikäli et itse päässyt messuilla käymään, niin Asuntomessuoppaassa on nähtävillä paljon kuvia sisustuksista. (Tuolta löytyy muuten myös edellisvuosien messukodit kuvineen). Itse napsin messuilta muistikortin täydeltä kuvia, mutta laatu on melko kehnoa. Siellä ihmispaljouden seassa ei juuri ollut mahdollisuutta pohtia kuvakulmia ja valotuksia, joten monet kuvat ovat ei-niin-onnistuneita. Käytän tässä itse ottamieni kuvien ohella hyödyksi myös Asuntomessuoppaan kuvia.

Mielestäni oli virkistävää vaihtelua, että tänä vuonna nähtiin jättikokoisten omakotitalojen rinnalla myös pienempiä vaihtoehtoja. Minulla ei missään nimessä ole mitään pinta-alaltaan suuria asuntoja vastaan, mutta neliöt eivät saisi olla itseisarvo. Valkeakosken suurissa messutaloissa heräsi toisinaan väistämättä ajatus siitä, kuinka paljon oli myös ns. hukkaneliöitä mahtunut joukkoon.

Messujen suurin anti itselleni oli kenties taidokkaasti käytetyt tekstiilit. Tämä on oma heikko kohtani - olen maailman surkein valitsemaan verhoja. Katsellessani ammattilaisten käden jälkeä, sain taas huomata, kuinka suuren vaikutuksen huoneen yleisilmeeseen verhot tekevätkään. Toinen huomioni kiinnittänyt asia oli erilaiset, veikeät valaisimet (näitä esittelen vielä myöhemmin blogissani). Monessa kodissa oli myös kerrassaan mahtava katettu terassi, jollaisesta itsekin haaveilen.

Arkkitehtuuriltaan näyttävin ja mahtipontisin talo oli eittämättä ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion rakennuttama Lapilli-talo. Talo oli niin ulkoa kuin sisältäkin kaunis, harmoninen ja tasapainoinen - ja muuten selkeästi messujen vetonaula, sisätiloihin pääsyä kun sai oikein jonottaa. Sisustus oli rauhallinen ja melko perinteinen. Värimaailma oli sävyiltään kauniin harmoninen ja tekstiilejä oli käytetty taidokkaasti.

Kuitenkin omalla listallani ylitse muiden nousi ehdottomasti kaksi kohdetta: nro 34 Talo Valo sekä Innossakin tutuksi tulleen Johanna Sippalan suunnittelema kohde 21. Näissä kummassakin oli sitä jotakin; erilaisia pintoja yhdistellen saatu kaunis kokonaisuus, josta löytyi juuri se pieni särmä, mitä jäin monesta muusta kohteesta kaipaamaan.

Oma kuva: Talo Valon ruokailutila

Kuva: Asuntomessuopas / Talo Valon keittiö

Kuva: Asuntomessuopas / Talo Valon makuuhuone

Oma kuva: Talo Valon kylpyhuone - luksusta arkeen!

Oma kuva: Kohde 21 / Olohuone

Asuntomessuopas: Kohde 21 / Keittiö

Oma kuva: Kohde 21 / Ruokailutila

MIKÄ ASUNTOMESSUJEN KOHTEISTA OLI SINUN MIELEESI? MIKSI?

Pieniä hankintoja

Olen tehnyt enemmänkin pieniä hankintoja sisustuksen saralla, mutta tässä muutamasta uusimmasta kuva. Tanskankieliset (?) kyltit löytyivät Wanilla Rosen loppuunmyynnistä. Ihastuin näihin heti, sillä juuri jotain tämän kaltaista "särmää" olenkin keittiöömme kaivannut. Kylteille ei vielä ole löytynyt sopivaa paikkaa, joten ne ovat hieman epäkäytännöllisesti työtasolla.

Kirpputoreilta olen muutaman uuden kirjan lisäksi löytänyt pienen kiinalaisen maljakon. Tämä oli rakkautta ensi silmäyksellä!

Keittokirjatelinettä olen kaipaillut pitkään, ja nyt sellainen löytyi Loviisan aitasta.











Tässä tällä erää uudet ihastukseni. Huomenna tahkoamme muutaman muun sisustuksesta kiinnostuneen kanssa Valkeakosken asuntomessuilla. Tämän viikon aikana siis luvassa messuraporttia ja allekirjoittaneen lempparikohteet- ja ideat :)

Ihanaista viikon alkua!

Puutarhassa

Huomaan, että kesällä tulee kuvailtua melko vähän sisätiloissa ja sitäkin enemmän ulkona. Toisaalta, Suomen olosuhteissa suvi on niin lyhyt, että siitä on otettava kaikki irti. Sisällä ehtii pyöriä sitten, kun maassa on loskaa ja tuuli vihmoo viimeisetkin lehdet puista.

Tämän kuvasarjan ensimmäinen otos kuvastaa tämän hetkisiä tunnelmiani. Pääsin aloittamaan tällä viikolla viisi viikkoa kestävän loman, ja olo on vapautuneen riemastunut. Auringon täyteistä heinäkuuta niin meille lomalaisille, kuin työssä ahertavillekin!

Vierailun arvoinen paikka

Koiramäen pajutalli Vantaalla on luonnonkaunis paikka täynnä viehättäviä pajusta punottuja esineitä ja hahmoja. Sisärakennuksesta löytyy myös piensisustustavaroita sekä pieni kahvila. Itse ihastuin vallan tuohon hölmistyneen näköiseen pajusta punottuun pöllöön - kerrassaan veikeä!

Koiramäki on varmasti ihastuttavimmillaan näin kesällä, mutta siellä kannattaa piipahtaa myös joulun aikaan. Tällöin talliin herää joulupaja, joka tarjoaa takuulla hyviä lahjaideoita luonnonmateriaaleja arvostaville ystäville. Suosittelen!

Herkkusuille

Kesäisen sitruuna-marenki-piirakan ohje löytyy täältä. Nam.