Suuntana Rauma ja Turku. Ensin mainittu itselleni vieras paikka, ollut isäni kotikaupunki aikoinaan. Itselläni mielikuva pitsimäisestä, idyllisestä pikkukaupungista, mikä pitikin aika lailla paikkansa. Wanha Rauma tarjosi monia käymisen arvoisia putiikkeja, joista tarttui yhtä sun toista pientä kotiin vietävää.
Tunnelma kaupungilla oli kummallinen, liekö syynä juuri alkaneet koulut ja kesälomakauden päätös. Poikettaessa pääkadulta sivupoluille tuntui, kuin olisi seikkaillut vanhan ajan kylpyläkaupungissa, jossa sesongin päätyttyä ihmiset ovat palanneet kotikaupunkeihinsa. Yllättävän tyhjää, ei tietoakaan vilinästä.
Käymisen arvoinen paikka toki.
1 kommentti:
Ihanaa! :D
Lähetä kommentti